sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Insights into the implementation of mobile marketing campaingns

Tämä blogikirjoitus on referaatti julkaisussa International Journal of Mobile Marketing, (2007, vol. 2(2), sivut 10-20) ilmestyneestä artikkelista “Insights into the implementation of mobile marketing campaigns”, jonka kirjoittajina olivat Heikki Karjaluoto, Heikki Lehto, Matti Leppäniemi ja Tiina Mustonen.

Kirjoittajat laittoivat merkille, että ennen artikkelin kirjoittamista mobiilimarkkinoinnin kirjallisuus keskittyi lähinnä tekniseen näkökulmaan mobiilikanavista ja asiakaskäyttäytymisestä, ja mobiilimarkkinoinnin kampanjoiden suunnittelun ja toteutuksen tutkiminen oli jäänyt hyvin vähälle. Ei ollut tutkittu myöskään sitä kuka suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa tai eroaako se perinteisestä kampanjan hoitamisesta. Markkinoijat alkoivat huomata matkapuhelinten merkityksen mahdollisena markkinointikanavana, mutta sen luonnetta ja toteuttamistapaa ei kuitenkaan vielä oltu ymmärretty. Tältä pohjalta tutkijat totesivat teoreettisen ja käytännöllisen tutkimuksen tarpeellisuuden aiheesta.

Aikaisempi teoreettinen viitekehys ja malli pohjautuivat mainoskampanjan eri vaiheisiin. Tässä mainoskampanja perinteisesti muodostuu viiden vaiheen menetelmästä, jota myös mobiilimarkkinointikampanjat kirjoittajien mukaan noudattavat väljästi. Kun perinteinen kampanja koostuu tiivistetysti tavoitteiden asettamisesta, budjetin päättämisestä, viestin valinnasta, median valinnasta ja tulosten mittauksesta, niin mobiilimarkkinointi kampanja voidaan jakaa neljään vaiheeseen: suunnittelu tai muotoilu, rakentaminen, toteuttaminen sekä seuranta, analyysi ja raportointi.

Kampanjan suunnittelu teoreettisen mallin pohjalta
Markkinointiviestintä tulisi suunnitella pitäen kohderyhmä aina mielessä. Kohdeyleisöstä riippuu mitä sanotaan, miten sanotaan ja missä se sanotaan. Mobiilimarkkinointi mahdollistaa kampanjan kohdentamisen kaikkein tarkimmalle eli yksittäisen asiakkaan tasolle.
Budjetti on tärkein päätös suunnitteluvaiheessa ja siihen liittyvät päätökset hyvin samanlaisia mobiilimarkkinoinnissa kuin perinteisessäkin mainonnassa, mutta puuttelliset tiedot uusien medioiden kustannuksista saattavat vaikeuttaa sitä.
Viesti on tärkeimmässä asemassa onnistuneen kampanjan toteutuksessa. Mobiilimarkkinointiviestit voivat sisältää tekstiä, pelejä, soittoääniä, ikoneita, näytönsäästäjiä, kuvia, ääntä, musiikkia tai muuta viihdettä. Sisältö voi olla maksullista tai ilmaista. Hyvä teksti on kompakti, hauska ja viihdyttävä, oleellinen kohderyhmän kannalta, huomiota herättävä ja informatiivinen palkintojen ja promootion suhteen. Sisällön kieli on hyvin kriittinen tekijä, kuten viestin sisältökin median henkilökohtaisuuden vuoksi.  

Mobiilimarkkinoinnin erityispiirteinä voidaan pitää sitä, että kohderyhmä on erittäin hyvin saavutettavissa mobiililaitteiden ansiosta. Lisäksi kanava on välitön, intiimi ja joka puolella. Se mahdollistaa dialogin markkinoijan ja potentiaalisen asiakkaan välillä. Lisäksi vastaanottaja voi välittää viestejä eteenpäin, mikä tekee markkinointikanavasta mainostajalle suotuisan.

Kampanjan rakentaminen
Kampanjan toteuttamisen toinen vaihe pitää sisällään opt-in listan rakentamisen esimerkiksi muiden medioiden kuten TV:n, radion ja printatun median avulla. Tehokas kampanja edellyttää kykyä hankkia puhelinnumeroita ja lupia markkinointiin kontaktipinnan vahvistamiseksi. Tekstiviestikampanja on tehokkaimmillaan, kun se kutsuu vastaanottajaa vastaamaan viestiin ja sisältää porkkanan tähän. Kampanjoiden pääasiallinen haitta on merkkimäärärajoite sekä teksti ainoana sisällön muotona. Hyvin suunniteltu tekstiviestikampanja pitää sisällään avainsanojen suunnittelun, suunnitelman viestien säilyttämiseen, operaattoriyhteydet sekä lyhytvalintanumerot viesteille. Mobiilimarkkinointi harvoin toimii yksinään, joten se vaatii rinnalleen perinteisen median ja toimii parhaimmillaan perinteisen median täydentäjänä.

Kampanjan arviointi
Tehokkuuden arviointi täytyy toteuttaa kampanjan tavoitteiden näkökulmasta. Jos esimerkiksi tavoitteena on lisätä myyntiä, pitäisi myynnin kasvu kampanjan seurauksena arvioida. Mobiilimarkkinointikampajoiden erityispiirre on se, että niitä voidaan arvioida yksilöllisellä tasolla. Mobiilimarkkinointi on erittäin nopea media, jonka vuoksi sitä voidaan arvioida jo samalla, kun kampanja on vielä käynnissä.

Kampanjan suunnittelu empiirisen mallin pohjalta
Tapaustutkimuksessa mobiilimarkkinointikampanjoista kirjoittajat käyttivät tiettyjen tutkittujen kampanjoiden haastattelumateriaalin lisäksi kampanjoissa käytettyjä muita materiaaleja, niiden dataa, yritysraportteja ja tapaamisten materiaalia sekä aiheeseen liittyvää seminaarimateriaalia empiirisen mallin muodostamiseksi. Kampanjoissa käytettiin viittä eri viestimuotoa, joista ylivoimaisesti käytetyin vastausmuoto oli tekstiviesti. Tehokkaimmillaan yksi kampanjoista tarjosi lähes kahdeksankertaisen määrän kohderyhmään kuuluvia vastaanottajia opt-in listaan verrattuna, kun vastaanottajat lähettivät viestejä itse eteenpäin ystävilleen. Toisessa kampanjassa käytettiin hyväksi partnereiden sivustoja asiakkaiden kilpailuun osallistumiseen houkuttelemiseksi. Tässä kampanjassa kaikkiaan 63% antoi luvan käyttää tietojaan markkinointiin.

Tapaustutkimuksen empiirisen tiedon pohjalta mobiilikampanjat voidaan jakaa kahteen ryhmään, joita ovat kampanjat joilla mahdollistetaan mobiilimarkkinointi (pull kampanjat opt-in listojen rakentamiseksi) ja kampanjat, jotka kohdennetaan opt-in listalle (push kampanjat). Tämän empiirisen tiedon pohjalta voidaan sanoa, että suunnitteluvaiheessa määritellyt tavoitteet ovat mobiilimarkkinoinnissa pitkälti samoja kuin perinteisessäkin markkinoinnissa. Mobiilimarkkinointi on lisäksi tehokkaimmillaan, kun sitä voidaan soveltaa nopeata reaktiota vaativiin kampanjoihin. Näiden avulla haetaan erityisesti myynnin kasvua.  Tutkimuksessa haastatellut henkilöt painottivat mm. kohderyhmän valintaa ja muiden medioiden tukea kampanjan suunnittelussa. Usein mobiilikampanjat kulkevat sähköpostikampanjoiden kanssa käsi kädessä. Viestin suunnittelussa huomitavaksi mainittiin viestin testaaminen niin sisällöltään kuin teknisestikin. Kohderyhmän saavuttaminen nappia painamalla erottaa mobiilin ja digitaalisen markkinoinnin muusta markkinoinnista, jonka vuoksi lähettämisen jälkeen ei ole enää tehtävissä muutoksia. Mobiilikampanjoilla haluttiin välittömiä tuloksia kampanjan onnistumisesta. Tulosten välitön mitattavuus on mahdollista ainoastaan mobiilikampanjoissa.

Johtopäätökset tapaustutkimuksen pohjalta
Mobiilikampanjan suunnittelu sisältää siis kuusi vaihetta, jotka tiivistetysti ovat:
1. Suunnittelu
2. Viestin toteutus
3. Tekniset rakenteet
4. Testaus
5. Kampanjan toteutus
6. Seuranta ja arviointi

Suunnittelu ei juurikaan eroa perinteisestä markkinointikampanjan suunnittelusta siinä missä kampanjan toteutustapa on hyvinkin erilainen. Viestin toteutuksessa perinteiseen verrattuna avainsanojen suunnittelun ja sisällön suunnittelun lisäksi täytyy miettiä sisältö erikseen kaikkia käytettyjä teknologioita varten. Teknologian rakentamisen tai valinnan jälkeen tulee viesti testata niin teknologisesti kuin sisällöllisestikin. Tämän jälkeen kampanja on valmis toteutettavaksi ja samoin tein myös seurattavaksi ja arvioitavaksi.

Teoreettisen ja empiirisen mallin vertailussa käy ilmi, että suunnittelu pitää sisällään paljon enemmän kuin teorioiden pohjalta odotettiin mm. sisällön valinnan eri teknologioille. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että integraatio muihin medioihin tulisi kuulua mobiilimarkkinointiin. Lisäksi ajoitus tulee olla tarkkaan harkittu ja kampanja testattu. Myös mobiilikampanjan rooli yrityksen muussa markkinoinnissa tulee olla tarkkaan harkittu. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että mobiilimarkkinointi on luonnostaan call-to-action media ja erottuminen muista on myös mobiilimarkkinoinnissa välttämätöntä. Kirjoittajat teroittivat, että tulevaisuudessa kampanjan toteutus saattaa olla hyvinkin erilainen kuin tässä esitetty malli. Lisäksi heidän mielestään teoreettinen viitekehys vaatii vielä lisätyötä ja lisäksi tapaustutkimus piti sisällään ainoastaan kolme kampanjaa, mikä voi vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Karjaluoto, Lehto, Leppäniemi ja Mustonen esittävätkin, että kampanjoiden toteutuksesta tehtäisiin lisätutkimusta, selvitettäisiin menestyneiden ja epäonnistuneiden kampanjoiden menestystekijöitä sekä käytäisiin läpi eri kanavien yhdistelmiä, cross-media integraatioita ja tutkittaisiin kampanjan ajoitukseen vaikuttavia päätöksiä.



Opt-out viestintää omaan puhelimeen


Aiheeseen liittyviä linkkejä:
Ehdotus direktiiviksi Opt-in listasta

lauantai 26. helmikuuta 2011

What matters now

Seth Godinin vapaasti jaettava ja ladattava ekirja "What matters now" tarjoaa kokoelman eri kirjoittajien ohjeita, joiden avulla yksittäinen ihminen voi aktivoida itsensä muuttamaan asennoitumistaaan itseensä, työhönsä tai elämäänsä ylipäätään. Kenties joitakin tulee laitettua korvan taaksekin. Joka tapauksessa kirja herättää ajattelemaan. Tavoite lienee tällöin ainakin osittain saavutettu? Jos osa meistä laittaa muutaman näistä mietteistä korvan taakse, muutama kertoo kenties ajatuksen eteenpäin ja pari toimii näiden johdosta, niin voi sanoa, että jotain on tapahtunut.




Howard Mannin ajatusta yhteydenpidosta jäin pohtimaan enemmänkin. Kuinka paljon äänitorvia (facebook, twitter, portaalit, ym.) tulevaisuudessa tarvitaan, jotta ääni saadaan kuulumaan yhä lisääntyvien äänitorvien maailmassa? Jos käytettävissä aika kuluu eri äänitorvien käyttöön jääkö aikaa henkilökohtaisille suhteille? Korvaako nämä sosiaaliset äänitorvet kanssakäymistä? Mitä se aiheuttaa? Vai toimivatko äänitorvet parhaimmillaan niin, että ne lisäävät kanssakäymistä? Kuinka paljon ja mitä äänitorviin huudetaan? Pitäisikö priorisoida?



Lukiessani näitä mikroesseitä, mietin myös tiettyä ongelmaa; markkinointikampanjaa, johon ei voida sijoittaa kovinkaan paljon. Lukiessani eteenpäin, kirjasin aina ajatuksia ylös, jotka jollain tavoin helpottivat ongelman ratkaisua tai toivat siihen uusia näkökulmia. Toisen ongelman kanssa kirjaisin ehkä eri asioita, mutta nyt lukiessani etsin alitajuntaisesti tapoja toteuttaa kampanja mahdollisimman edullisesti ja silti tehdä siitä menestyksekäs. Oivalsin muun muassa, että miten olisi mahdollista sitouttaa koko organisaatio toimimaan asian puolesta. Sisäinen markkinointi on tärkeää, mutta sen tiedostaminen ei riitä, jos työkalut sen onnistumiseen puuttuvat. Niin työhön, kuin itsensä johtamiseenkin pitäisi myös soveltaa Michael Hyattin muistutusta johtamisesta: "Leadership is reminding people of what it is we are trying to build - and why it matters".

Ajatukset, ideat ja teoriat jäävän kuitenkin sanahelinäksi ellei niitä sovella käytäntöön. Itse sain ajatuksia, joita työstää eteenpäin ja jotka kenties helpottavat joidenkin ongelmien ratkaisua. Niinpä kirjan luettuani haluan jakaa sen myös eteenpäin. Olkaapa hyvät: What Matters Now.

 

Lyhyesti Display -markkinoinnista

Mitä on displaymarkkinointi?

Displaymarkkinointi pitää sisällään pääasiallisesti erilaiset bannerit, mutta näiden lisäksi displaymarkkinointi pitää sisällään myös videot ja kumppanuusmarkkinoinnin tai affiliatemarkkinoinnin. Kumppanuusmarkkinointiin voi perehtyä lisää Suomen markkinoinlla toimivien kumppanuusverkostojen sivuilla, joita ovat esimerkiksi Tradedoubler ja TradeTracker.

Displaymarkkinoinnin soveltuu hyvin myös erilaisiin markkinointitarpeisiin ja budjetteihin. Display mainonnan hinnoittelutapoja yleisesti ovat aikaan perustuva hinnoittelu, näyttökertoihin perustuva hinnoittelu (CPM), klikkauskertoihin perustuva hinnoittelu (CPC)  ja tuloksiin tai toimintaan perustuva hinnoittelu (CPA).



Display ja kustannustehokkuus

Jos asettaudun pienehkön matkailuyrityksen asemaan ja mietin vaihtoehtoja oman markkinointikampanjan toteutukselle etsin ilman muuta kustannustehokasta tapaa päästä tavoitteeseen. Mikä sitten milloinkin on se kustannustehokkain tapa? CPA eli cost per action markkinointi on pienellä markkinointibudjetilla toimivalle yritykselle varmasti yksi houkuttelevimmista vaihtoehdoista, kun kohderyhmän tavoittaminen bannerin avulla voi olla hyvinkin haasteellista. Vain toteutuneista myynneistä maksetaan.


Kohderyhmä kokoa tärkeämpää

Displaymarkkinoinnissakin onnistuminen edellyttää kohderyhmän tuntemusta. Koko näytön kokoisella displaylla saa todennäköisesti ärsytettyä liian montaa kohderyhmään kuulumatonta asiakasta, jos mainos ei ole siellä missä kohderyhmä.

Sähköinen suoramarkkinointi

Sähköisen suoramarkkinoinnin lähtökohtana on mielestäni asiakkaan kiinnostus juuri kyseisiä tuotteita tai palveluita kohtaan huolimatta siitä onko kyseessä asiakas, jonka ammattialaan kuuluu tarjoamasi tuote tai palvelu. Ei-tilatut uutiskirjeet työpostiini koen itse melko usein spämminä. Toki muutamat newsletterit ovat jopa odotettuja. Sellaiset, jotka liittyvät työhöni hyvin läheisesti, ovat kiinnostavia tai muutoin kartuttavat tietämystäni minua kiinnostavista aiheista.

Viestin henkilökohtaisuus

Koen, että työsähköpostini ei ole niin henkilökohtainen, että suoramarkkinoinnista sähköpostitse ottaisin kovin kovia kierroksia. Mobiiliviestin koen sen sijaan paljon henkilökohtaisemmaksi, joten siihen en suoramarkkinointiviestejä haluaisi vastaanottaa. Mobiiliviestit ovat kuitenkin tervetulleita henkilökohtaiseen puhelimeeni, silloin kun olen nimenomaisesti rekisteröitynyt johonkin minua kiinnostavaan palveluun tai kampanjaan. Ja miksei työkännykkäänikin silloin, kun minut on ensin saatu kiinnostuneeksi muulla tavoin: internetissä, s-postitse, displayn kautta tai vaikkapa messujen yhteydessä. Mobiiliviesti kaipaa siis tuekseen jonkin muun median.

Uutiskirjeen lähetyslistalta poistumisen helppous

Uutiskirjeitä kannattaa lähettää huolimatta siitä, että kaikki vastaanottajat eivät välttämättä ole kiinnostuneita yrityksen tarjonnasta. Tällöin tulee varmistaa, että Newsletter -listalta itsensä poistaminen on mahdollisimman helppoa, yhden linkin takana palveluun kirjautumatta. Tällöin uutiskirje ei todennäköisesti ärsytä vastaanottajaa liikaa.

Sähköisen suoramarkkinoinnin informatiivisuus ja houkuttelevuus

Haluan siis saada tietoa. Newsletterin tulee siis olla informatiivinen ja ulkoasultaan houkutteleva. Ihan samalla tapaa myös tavallisen sähköpostin tulee olla informatiivinen ja houkutteleva, kun sitä käytetään sähköiseen suoramarkkinointiin. Sitä ei ole tavallinen sähköpostiviesti, jonka tehokeinona käytetyt eriväriset ja erikokoiset fontit hyppäävät ruudulta silmille, ja jonka sisältö ja uutisarvo on siinä, että lähettäjä pyytää minua mainostamaan mediassaan ja kertoo tämän jälkeen hinnan. Lyhyttä ja ytimekästä, mutta ärsyttävää. Uutiskirjeellä tulee siis olla uutisarvoa vastaanottajalleen.

Uniikkia?

Erilainen, uniikki ja kilpailijoista erottuva - yrityksen menestymisen kannalta tärkeimmät asiat, jotka tulee osata kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi myös sähköisessä mainonnassa. Miksi asiakas haluaa juuri meidän palvelun tai tuotteen eikä naapurin vastaavaa? Pahimmillaan kamppis johdattaa asiakkaan kilpailijalle, kun viesti omasta tuotteesta tai palvelusta on jäänyt puolitiehen. Uniikki tuote ja tapa kertoa siitä vakuuttavat asiakkaan, että toista tällaista ei ole ja tämä on saatava.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

It's all about conversion rate

Konversioarvo lasketaan prosenttiosuutena siitä kuinka moni sivustolla vieraillut kävijä päätyy tavoiteltuun toimintaan, kuten ostotapahtumaan, varaamiseen, rekisteröitymiseen, tarjous- tai yhteydenottopyyntöön tai vaikkapa uutiskirjeen tilaamiseen.

Myynnin parissa pitkään toimineelle konversioarvo on juurikin se ratkaiseva tekijä. Kun puhutaan tuotteiden tai palveluiden myynnistä olisi vallan mukavaa, jos kävijät klikkaisivat aina niitä osta tästä tai pyydä tarjous -nappeja. Tämähän on myös imagomarkkinoinnissakin taustalla vaikuttava asia. Jos nyt ajatellaan vaikkapa Tampereen kaupungin imagomarkkinointia. Olettaen imagomarkkinoinnin tarkoituksena on tehdä kaupunki tunnetummaksi ja houkuttelevaksi. Miksi sitten lisätä tunnettuutta ja houkuttelevuutta ellei sillä olisi suoranainen tarkoitus saada alueen yritysten kassaan lisäeuroja? Käytännössä siis imagomarkkinoinnissa konversiota voitaisiin mitata linkin klikkaamisella, jotta kävijä saa tarkempaa lisätietoa matkatakseen Tampereelle, järjestääkseen siellä kongressin tai tapahtuman tai vaikkapa muuttaakseen tuohon niin mainioon kaupunkiin.

Kysymys kuuluukin: Miksi tehdä sivuja, jotka eivät tähtää konversion kasvattamiseen?

Hakukoneoptimointi ja hakukonemainonta

Olen tiedostanut hakukoneoptimoinnin merkityksen jo pitkään osaamatta kuitenkaan vaikuttaa asiaan millään tavoin. "Pitkään" tarkoittaa suurinpiirtein siitä saakka, kun pystytimme ensimmäistä sivustoa, jonka sisältöön ja ulkoasuun pääsin vaikuttamaan. Toteutuksen ja siitä huolehtimisen olen kuitenkin jo tuosta ensihetkestä asti antanut tähän asti täysin ammattilaisten käsiin. Nyt on siis viimeistään aika ottaa härkää sarvista.

Perehdyttyäni tarkemmin hakukoneoptimointiin olen entistä vakuuttuneempi sen tärkeydestä. Hakukoneoptimoinnissa tulee huomioida ainakin;  avainsanotus, otsikointi eli title, metakuvaus (meta description), luovuuden ja löydettävyyden yhdistäminen sisällöntuotannossa, sisäinen ja ulkoinen linkitys, listaukset sekä kappaleet ja niiden määrä. Metakuvaus ei sinänsä johda hakutuloslistan kärkeen, mutta muilla toimenpiteillä saavutettu näkyvyys ei sinänsä riitä, jos metakuvaukseen ei ole kiinnitetty huomiota ja oman sivuston esiintyminen hakutuloksen kärjessä ei johda klikkaukseen. Hakukoneoptimoinnin sisäistämisessä alkuun pääsee vaikkapa tutustumalla hakukonemarkkinointiin keskittyneen Tulos Oy:n ilmaiseksi ladattavaan oppaaseen.

Googlasin esimerkiksi: "luontoaktiviteetit Tampere"
Kuvittelin saavani hakutulokseen useita alueella toimivia luontomatkailuyrityksiä. Listan kärjessä oli vain pari. Oliko hakusanani huono vai onko vika kenties jossain muualla?
Haku: luontoaktiviteetit Tampere




Hakukonemainontaa en ole pitänyt tähän asti aivan yhtä tärkeänä. Käytännössä olen edelleenkin sitä mieltä, että ensin laitetaan perusta kuntoon ja tämän jälkeen haetaan lisänäkyvyyttä. Hakukone mainonta on kuitenkin erittäin kustannustehokas väline tuotteen tai palvelun markkinointiin. Se tavoittaa oikeat asiakkaat oikealla hetkellä eli silloin, kun asiakas etsii tietoa juuri vastaavista tuotteista tai palveluista. Kaikki haut ei tietystikään johda ostopäätökseen, mutta ainakin se on todennäköisempää, kun asiakas on ensin löytänyt sivustolle. Onko hakukonemainonta sitten turhaa, jos optimointi johtaa siihen, että sivusto löytyy lähes poikkeuksetta hakutulosten kärjestä? Ehkä siinä tapauksessa - mutta hei, käsi sydämelle; kuinka usein se oikeasti löytyy aivan kärjestä? Hakukonemainonnalla voidaan ainakin vaikuttaa siihen, että sivuston mainos näytetään juuri oikealle kohderyhmälle.


Hakukoneoptimointia pidän sen verran perustavana asiana, että aion edelleen antaa ammattilaisten hoitaa työnsä tässä kohden, mutta vastedes osallistun keskusteluun ja osaan myös toteuttaa ja toisaalta vaatia tiettyjä toimenpiteitä. Pitää siis osata kyseenalaistaa myös ammattilaisten tekemää työtä ja keskustella mahdollisuuksia. Yleismaailmallisesti ajateltuna; omasta mielestään tärkeistä asioista tulee ottaa sen verran selvää, että pystyy ainakin keskustelemaan aiheesta ja kuten minulle on ominaista myös kyseenalaistamaan asioita. Jokaisella mielipiteellä, ajatuksella ja kysymyksellä on merkitystä, kun tehdään työtä kehittämisen parissa.



Asioista selvää ottamassa,
Anna-Krista




Blogikirjoitus liittyy koulutehtäviini erikoistumisopinnoissani matkailun sähköinen liiketoiminta.

torstai 17. helmikuuta 2011

Anna-Krista

Näkötorni - Pyynikin näkötorni ja Näsinneula.


Tamperelaiselle matkailuihmiselle näkötorni tuo heti mieleen punagraniittisen näkötornin Pyynikin harjulla ja sen munkkikahvilan munkit; maailman parhaat sellaiset. Heti hyvänä kakkosena mieleen tulee Tampereen tunnetuin maamerkki. Vaikka itselle Näsinneulan ohi ajaminen ei päivittäin ole enää mikään merkkitapaus, kuten ehkä n. 30 vuotta sitten, niin tyttötrio tuosta jaksaa aina innostua. Heille se merkitsee Suomen parhaan huvipuiston riemuja.

Tällä erää näkötorni toimittaa Anna-Kristan näköalapaikan virkaa matkailun sähköisen liiketoiminnan erikoistumisopintojen parissa.

Näkötornista käsin matkailun sähköistä liiketoimintaa havainnoi 32-vuotias Restonomi (AMK) Rämsööstä. Jos havainnoinnin seasta löytyy epäilyttäviä kirjainyhdistelmiä, lienee tyttötriolla (8, 6 ja 2v.) ollut näppinsä pelissä. Ja jos hiiri on hukassa, niin syyttävä sormi osoittaa Viiru kissaa. Onneksi puoliso pitää järjestelmät pystyssä ja koneen tiedot turvattuna.

Kotipiha, Rämsöö
Rapsakkaassa -23 asteen pakkaskelissä Näkötornissa, vielä internetmarkkinoinnin sakeassa sumussa havainnoi,
Anna-Krista